Liikunnan tasapainottaminen muuttuvissa elämäntilanteissa

Elämässä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka voivat vaikuttaa päivittäisiin rutiineihin ja siten myös liikuntatottumuksiin. Uudet työtehtävät, perheenlisäys, muutto tai terveysongelmat voivat kaikki vaikuttaa siihen, kuinka paljon aikaa ja energiaa meillä on käytettävissä liikuntaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että liikunnan kuormittavuutta sopeutetaan kulloiseenkin elämäntilanteeseen sopivaksi ja tarvittaessa liikutaan kevyemmin.

Vaikka elämäntilanne voi olla vaativa tai stressaava, on hyvä muistaa, että liikunta lisää voimavaroja ja auttaa jaksamaan. Se ei ainoastaan paranna fyysistä kuntoa, vaan myös vähentää stressiä ja lisää henkistä hyvinvointia. Näin ollen liikunnan jatkaminen myös haastavien elämänvaiheiden aikana on tärkeää. Liikunnan tasapainottaminen muuttuvissa elämäntilanteissa vaatii kuitenkin joustavuutta, luovuutta ja suunnitelmallisuutta, jotta liikunta pysyy säännöllisenä osana arjen rutiineja.

Liiku omien voimavarojen ja mahdollisuuksien mukaan

Suurten elämänmuutosten myötä liikunta jää usein vähemmälle tai joskus jopa loppuu kokonaan. Elämän muutoksissa on tärkeää silti pitää mielessä, että liikunnan ylläpitäminen arjessa tavalla tai toisella auttaa sinua jaksamaan myös raskaampien elämänvaiheiden aikana. Liikunnan kuormittavuutta ja toteutusta on kuitenkin syytä muuttaa sen hetkisten voimavarojen ja ajankäytön mukaan, sillä liian kuormittava liikuntaa kovan stressipaineen ja kiireen keskellä voi kasvattaa stressikuormaasi liian suureksi, jolloin kaivat vain syvempää kuoppaa itsellesi. Ole siis armollinen itseäsi kohtaan ja hyväksy, ettet välttämättä pysty ylläpitämään samaa liikuntatahtia kuin aiemmin. Pienikin liikunta on kuitenkin parempi kuin ei mitään, joten älä lannistu, vaikka et pystyisi liikkumaan kuten aiemmin. Joskus ihan vain muutaman minuutin luonnossa kävely tuo kaivatun hengähdystauon ja liikuntahetken kuormittavan arjen keskellä. Aina ei siis tarvitse, eikä ole hyväksi liikkua täysillä, vaan usein rauhallisempi liikunta tukee jaksamista ja hyvinvointia parhaiten. Opettele siis tunnistamaan minkälainen liikunta missäkin hetkessä on sinulle hyväksi.

Paranna palautumista ja kevennä tarvittaessa

Kuormittavissa elämäntilanteissa on tärkeää ottaa huomioon myös liikunnan vaikutukset palautumiseen, sillä raskas liikunta voi lisätä stressikuormaasi ja heikentää palautumistasi entisestään. Mikäli tunnistat, että palautumisesi ja unenlaatusi ovat heikentyneet ja olet jatkuvasti väsynyt, vaihda pitkät pallorallit,  kuormittava salitreeni tai vauhdikas ryhmäliikunta kehoa ja mieltä palauttavaan kevyempään liikuntaan, kuten venyttelyyn, joogaan tai rauhalliseen metsäkävelyyn. Näin voit parantaa palautumistasi ja alentaa stressitasojasi vähitellen. Kun tunnet jälleen itsesi virkeäksi ja hyvin palautuneeksi, voit vähitellen palata intensiivisempiin liikuntamuotoihin ja rakentaa suorituskykyäsi entistä paremmaksi.

Ole luova ja löydä uusia tapoja liikkua

Liikunnan ei aina tarvitse tapahtua perinteisessä muodossa, kuten kuntosalilla tai lenkkipolulla. Etsi joustavia ratkaisuja, jotka sopivat muuttuviin tilanteisiin. Esimerkiksi lyhyet kotitreenit, taukojumpat, työmatkapyöräily, kävelykokoukset tai liikunta yhdessä perheen kanssa voivat olla hyviä vaihtoehtoja.

Muuttuvissa elämänvaiheissa on tärkeää hyväksyä uusi tilanne ja asettaa realistiset tavoitteet liikunnan suhteen. Jos esimerkiksi perheeseen syntyy vauva, voi olla tarpeen muuttaa omia liikuntatottumuksia ja rakentaa uudet liikuntarutiinit muuttuneen elämäntilanteen mukaan. Tämä ei tarkoita, että liikunta jää kokonaan taka-alalle, vaan pikemminkin sitä, että sopeudutaan uuteen tilanteeseen ja löydetään uusia ratkaisuja. Tämä voi tarkoittaa vauvan kanssa yhdessä tehtäviä kotitreenejä tai vaunulenkkejä. Myös pienten lasten perheille suunnatut liikuntavuorot tai ryhmäliikunnat, joihin voi ottaa lapsen mukaan, toimivat mukavana piristyksenä lapsiarjen keskellä. Liikunnan sisällyttäminen osaksi perheen yhteistä aikaa onkin erinomainen tapa lisätä liikuntaa koko perheen arkeen.

Monet arjen tilanteet mahdollistavat myös erinomaisia hyötyliikuntahetkiä, joita kannattaa hyödyntää aina kuin se on mahdollista. Sen avulla voi täyttää päivittäisen liikunnan tarpeen, ilman että tarvitsee välttämättä lähteä erikseen liikkumaan, jos aikaa tai jaksamista ei sille juuri kyseisessä hetkessä tunnu olevan. Tämä voi tarkoittaa työmatkaliikuntaa, portaiden valitsemista hissin sijaan tai kotitöiden tekemistä.

Myöskään kiireinen aikataulu ei tarkoita sitä, että liikunta olisi mahdotonta. Hyödynnä lyhyitä liikuntasessioita, kuten 10–15 minuutin kävelylenkkejä, venyttelytauokoja tai nopeita kotiharjoituksia. Muista, että lyhyetkin liikuntahetket edistävät terveyttä.

Vinkkejä liikunnan ylläpitämiseksi tai lisäämiseksi erilaisissa elämäntilanteissa

Pienten lasten vanhemmat: 

1. Tee vauvajumppaa kotona. Vauva voi toimia lisäpainona tarvittaessa ainakin osassa liikkeistä.
2. Sovi vaunulenkkejä muiden äitien kanssa. 
3. Liiku yhdessä perheen kanssa. Esimerkiksi hippaleikit pihalla tai leikkipainit sisällä on mitä erinomaisinta liikuntaa ja yhteistä aikaa.
4. Hyödynnä lapsiperheille suunnattuja ryhmiä tai liikuntavuoroja. Tutustu alueesi tarjontaa. Tiesithän, että esimerkiksi meillä Liikuntakeskus Hukassa tarjoamme Hukka-Baby tunteja sekä omatoimitreenejä lapsiperheille. Hukan jäsenenä voit hyödyntää myös Pikku-Hukan lastenhoitopalvelua oman treenisi ajaksi. 

Kiireet työ- tai opiskeluelämässä:

1. Kulje työ- tai opiskelumatkat pyörällä tai jalan.
2. Tauota työtä mahdollisimman usein, vähintään tunnin välein. Jo minuutin jaloittelu vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja kirkastaa ajatuksia.
3. Käytä mahdollisuuksien mukaan sähköpöytää ja tee töitä välillä seisten.
4. Osallistu palaveriin tai luennolle kävelylenkiltä, jos se on mahdollista. Voit myös kevyesti liikuskella työpöydän ääressä samalla kun osallistut etäpalaveriin tai -luennolle.
5. Käy hieman jaloittelemassa lounastauolla. Kierrä vaikka kortteli ympäri tai tee muutaman minuutin taukojumppa.
6. Liiku viikonloppuisin, kun on enemmän aikaa. 
7. Liiku yhdessä muiden kanssa. Yhdessä tehtävä kävelylenkki tai jumppa tulee todennäköisemmin tehtyä jos olet sopinut siitä jonkun kanssa.

Terveyshaasteet (esim. tuki- ja liikuntaelinvaivat tai muut krooniset sairaudet) 

1. Liiku oman jaksamisen mukaan. Kevyt ja lyhytkestoinenkin liikunta tekee hyvää ja edistää terveyttä. 
2. Mieti sellaisia liikuntamuotoja tai liikkeitä, joita voit tehdä mahdollisten vaivojen ja särkyjen sallimissa rajoissa. Esimerkiksi kipsattu jalka ei estä sinua käyttämästä käsiä ja tekemällä vaikka kevyttä käsipainojumppaa tuolilla istuen.
3. Liikunta usein nopeuttaa toipumista, joten täysi liikkumattomuus on harvoin eduksi. Pyydä tarvittaessa ammattilaisen apua kartoittamaan sinulle sopivia liikuntamuotoja ja liikkeitä.
4. HUOM! Kuumeessa ja flunssan aikana ei tule harrastaa liikuntaa. Lepää tällöin ja odota kunnes olosi on taas parempia ja aloita liikunta flunssan jälkeen kevyesti.

Muista, että hyvä iskä, äiskä, puoliso tai työntekijä pitää huolta myös itsestään eikä ole pelkästään vain muita varten. Tee päivittäin edes yksi teko itsesi hyväksi, vaikka se olisi hyvin pienikin. 

Aurinkoisin terveisin Salla