Eroon valheellisesta keho ja mieli jaottelusta

Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen olento. Vaikka kaikki edellä mainitut osatekijät ovat saumattomassa yhteydessä toisiinsa, olemme tottuneet länsimaissa repimään ne visusti irralleen toisistaan. Fyysisiä vaivoja käsitellään kehollisesti ja mielen haasteita psykologisin ”silmälasein”.

Kehoa ja mieltä ei voida kuitenkaan irrottaa toisistaan. Tunteet, mielialat ja stressi näkyvät sekä tuntuvat kehossa ja kehon asento, liike ja liikkuminen vaikuttavat hermostoon, hormonitoimintaa sekä muihin elimistön toimintoihin ja tietenkin myös – mieleen.

Sen lisäksi, että liikunta parantaa mielialaa, purkaa stressiä ja selkeyttää ajattelua, vaikuttaa se positiivisesti myös muistiin, keskittymiskykyyn, oppimiseen, luovuuteen ja stressinhallintataitoihin. Säännöllinen liikunnan harrastaminen jopa kasvattaa aivojen, etenkin etuotsalohkon ja hippokampuksen, kokoa sekä parantaa aivojen osien välisiä yhteyksiä, tiedonsiirron tehokkuutta ja älykkyyttä. Liikunta tekee siis harrastajastaan paitsi paremmin stressiä sietävämmän, myös luovamman ja ajattelultaan terävämmän.

Aivot muuttuvat – sinä päätät kumpaan suuntaan

Aivot muuttuvat koko ajan. Uusia soluja syntyy koko elinkaaren ajan ja niiden välille syntyy sekä niistä katoaa kytköksiä jatkuvasti. Aivot muistuttavatkin huomattavasti enemmän muovailuvahaa, kuin isoa saksanpähkinää. Ne rakentuvat noin 100 miljardista aivosolusta ja 100 000 miljardista kytköksestä niiden välillä. Puhutaankin paljon aivojen neuroplastisuudesta eli mukautuvuudesta. Toiminnallista ja rakenteellista muokkautumista tapahtuukin koko ajan. Jokainen aistihavaintosi, tekosi ja ajatuksesi saavat aivot muuttumaan. Silloin karsitaan vähälle käytölle jääneitä kytköksiä ja vahvistetaan aktiivisesti käytössä olevia kanavia.

Aivojen kokonaismassa, hermosolujen lukumäärä tai niiden välisten yhteyksien määrä ei kuitenkaan ratkaise aivojen tehokkuutta. Niiden toimivuuden ratkaisee aivojen eri osien tiivis yhteys toisiinsa. Ja juuri siinä liikunta toimii keinoista parhaiten.

Liikunta voi jopa kaksinkertaistaa uusien aivosolujen muodostumistahdin. Tämä tarkoittaa sitä, että liikunta auttaa hidastamaan ikääntymisen aiheuttamia muutoksia aivoissa ja voi parhaimmillaan kääntää vanhenemisprosessit päinvastaisiksi, jolloin aivojen toimintakyky paraneekin iän karttuessa.

Liikunnalla voidaan lisätä kompressorisi tehoa

Usein puhutaan harjoittelun spesifisyydestä eli siitä, että jos haluat oppia uimaan paremmin, kannattaa aikaa viettää uima-altaassa. Tai jos haluat vahvistaa lihaksiasi, kannattaa treenata säännöllisesti kuntosalilla. Samalla logiikalla voisi kuvitella aivojen toimintakyvyn ja tehokkuuden kehittyvän parhaiten sudokuja, sanaristikoita, muistipelejä ja muuta aivojumppaa harrastamalla. Tutkimusten mukaan aivojen treenaaminen tekee edelliseen sääntöön kuitenkin poikkeuksen.

Liikunta ja fyysinen aktiivisuus kehittävät muistia, luovuutta ja älykkyyttä sekä auttavat stressiin, masennukseen, kyynisyyteen, dementiaan ja adhd:seen huomattavasti muistiharjoituksia sekä sudokuita paremmin. Siirtovaikutus on välitön eli ajatus luistaa paremmin lenkillä, mutta myös pitkäkestoinen: Uusien hermoyhteyksien vaikutuksesta viestit kulkevat nopeammin ja koko prosessorin teho kasvaa. Liikunta ei siis tee sinusta ainoastaan fyysisesti vahvempaa. Se tekee sinusta myös älykkäämmän!

Terve mieli terveessä kehossa

Kehosi käsittelee stressiä sitä paremmin, mitä paremmassa fyysisessä kunnossa olet, sillä juuri liikunta opettaa keholle sitä, ettei stressiin tarvitse reagoida niin vahvasti. Liikunta onkin keino autonomisen hermoston hallittuun säätelemiseen: Sympaattisen eli ”sykittävän” ja parasympaattisen eli ”palauttavan” osan tasapainoiseen ja hallittuun vuoropuheluun.

Kun kuormitamme säännöllisesti autonomisen hermoston sympaattista osaa fyysisillä treeneillä ja keskitymme palauttaviin toimenpiteisiin parasympaattista/ palauttavaa osaa aktivoimalla, eivät tunnereaktiot ja paniikki karkaa käsistä muidenkaan stressinaiheuttajien osuessa kohdallemme. Siitä pitävät huolen stressijärjestestelmän ”jarruketjulaiset”, hippokampus sekä etuotsalohko, joiden kokoon tai toimintatehoon liikunta vaikuttaa tehokkaimmin.

Liike voi olla paras lääke

Liikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat siis parasta lääkettä keholle sekä mielelle, silloin kun annostelu on kunnossa. Stressiä ei kuitenkaan pitäisi kerryttää stressin päälle. Silloin kun olet henkisesti stressaantunut tai fyysisesti alipalautunut, tulisi liikunnan tavoitteena olla voimavarojen elvyttäminen ja palauttaminen. Silloin taas, kun tunnet olosi energiseksi, elinvoimaiseksi ja palautuneeksi, voit treenata tehokkaammin voimavarareserviäsi eli fyysistä ja henkistä kapasiteettia kasvattaaksesi.

---

Liikuntakeskus Hukassa on ainutlaatuisen monipuoliset mahdollisuudet liikkua!

Hukan yli 30 liikuntalajin valikoimasta löydät jotain sydämelle, jotain lihaksille ja jotain mielelle – kaikkia helposta haastavalle tasolle, juuri sinulle ja elämäntilanteeseesi sopivalla tavalla!

Jäsenenä voit harrastaa saman katon alla kuntosaliharjoittelua, osallistua haluamillesi ryhmäliikuntatunneille, pelata pallo- ja mailapelejä, saunoa hirsi- tai infrapunasaunassa sekä liikkua ammattitaitoisten valmentajiemme opastamana – lue lisää Hukan palveluista täältä!